Nuoret ja sosiaalinen media, mutta miksi ME?

Facebook, Flickr, YouTube, Ning, Elgg, blogit, Moodle, ym...ym....

Nämä sanat ja termit siirtyvät luontevasti nuorelta toiselle sekä päätelaitteelta toiselle. Se mitä nämä termit pitävät sisällään ovat hyvin usein hämäriä opettajakunnan ja vanhempien keskuudessa.

Mikä meitä näissä termeissä pelottaa. Tuleeko meille päällimmäisenä mieleen kaikki ne negatiiviset uutiset joissa sosiaalista mediaa on käytetty väärin jopa rikolliseen toimintaan vai ovatko syynä omat ennakkoluulomme? Ohjaako meitä perinteinen epävarmuus koska emme yksinkertaisesti vain hallitse tekniikkaa.

Miksi meidän tulee olla mukana tässä hirvittävässä sosisaalisen median turbulenssissa?

Ei minulla ole aikaa istua illalla tietokoneen ääressä puhumattakaan että aikaa olisi töissä sen vertaa. Vai pitäisikö jäädä ylitöihin palkatta jotta näkisin missä se opiskelija milloinkin notkuu?
Näin hyvin usein vastataan.

Vastaus on ilmeinen. Meidän tulee olla kiinnostunut siitä missä nuoret viettävät aikansa ja mitä he siellä tekevät. Se että Helsingin rautatieasema on muuttunut IRC galleriaksi tai Facebookiksi on vain väistämätön kehitys jossa meidän tulee olla mukana.

Älkäämme vetäkö tätä "ostarin töpseliä" seinästä vaan kannustakaamme nuoria tämän välineen vastuulliseen käyttöön. Tästä voi hyvinkin seurata se että oppilaat alkavat huomaamattaan toimia meidän opettajinamme vaikka luokassa tapahtuvan yhteisöllisen oppimisen avulla. Tämä tapahtuu silloin työaikana ei ylitöissä eikä kotona.


Matkailija